Tuuli ja Kuori - Abstrakti ja Psykedeelinen Tietoisuus VII Vuosisadasta!

VII vuosisadan Turkissa taide oli kukoistavaa, täynnä uskonnollisia symboleita ja geometrisia kuvioita. Tuo aikakausi oli myös täynnä mystiikkaa ja symboliikkaa, mikä heijastui myös taiteeseen. Tätä mystistä puolta kuvaa hienosti tuntemattoman taiteilijan teos “Tuuli ja Kuori”.

Teosta ei ole vahvistettu historiallisilla tiedoilla tai museoarkistoissa, mutta sen ominaisuudet viittaavat 700-luvun Turkkiin. Kirjallisuustieteen professori Mehmet Özdemir kuvasi teosta vuonna 2012 “abstraktina ja psykedeelisenä tietoisuuden ilmauksena”.

“Tuuli ja Kuori” on maalattu kalkkimalleilla, tekniikka joka oli yleinen tuolloin. Teoksessa on kaksi keskeistä elementtiä:

1. Tuuli: Symbolisella tavalla esitettynä tuuli on kuvattu pyörteidenä ja virtauksina. Maalitekniikassa on käytetty nopeita, energinen maalausvetoja luodakseen liikeilua ja dynamiikkaa kanvaasiin.

2. Kuori: Kuoren symboliikka on monitasoinen. Se voi viitata henkeen tai sieluun, joka on irtaantunut fyysisellä ruumiilta. Toisaalta se voi olla metafora ihmisen heikkoudesta ja haavoittuvaisuudesta, sillä kuori on helposti rikottava. Kuoria esitetään abstrakteina muodoina, jotka muistuttavat sekä simpukoita että munankuoria.

Värikylläisyys ja Symboliikka “Tuuli ja Kuorissa” käytetään voimakkaita ja kontrastiveruja värejä: syvää sinistä, elohopeamaista hopeaa, palavia oransseja ja maata muistuttavaa ruskeaa. Näiden värien valinta ei ole sattumaa, vaan jokaisella on symboliikkaa islamilaisessa perinteessä.

• Sininen: Taivaan ja jumalallisen viisauden symboli
• Hopea: Puhtaus ja henkinen valaistuminen
• Oranssi: Luonto ja maallinen energia
• Ruskea: Maa, vakavuus ja materiaaliset asiat

Värit ovat sekoittuneet toisiinsa luoden mystisiä kuvioita ja tekstuureja. Teoksessa on myös kullan sävyjä, jotka lisäävät sen arvokkutta ja mystisyyttä.

Abstrakti Ennakkoluulo “Tuuli ja Kuori” on esimerkki abstraktista taiteesta VII vuosisadalta. Abstraktin taiteen syntyyn vaaditaan usein filosofisia ja uskonnollisia liikutteita. VII vuosisadan Turkissa mystiikka oli vahvana virtona, mikä saattoi kannustaa taiteilijoita ilmaisemaan ajatuksiaan abstraktisemmin.

“Tuuli ja Kuori” herättää kysymyksiä ja tulkinnanvaraisuutta: Mitä kuorien rikkoutuminen symboloi? Onko tuuli henkisen vapautumisen merkki? Onko teos varoitus ihmisten materiaalisista haluista tai kutsu korkeampaan tietoisuuteen? Nämä kysymykset ovat osa “Tuuli ja Kuorin” viehätystä ja tekevät siitä ajattelemisen aiheuttavan teoksen.

Loppusanat:

Vaikka taiteilijan identiteetti on edelleen mysteeri, “Tuuli ja Kuori” on merkittävä esimerkki VII vuosisadan Turkissa syntyneestä taiteesta. Se yhdistää islamilaisen symboliikan abstraktiin ilmaisuun luoden ainutlaatuisen ja ajattelemisen arvoisena teoksen.